Numerot, luvut , laskusanat

JÄRJESTYSLUVUT Ordningstal

Järjestysluvun merkitseminen

(suom) Järjestysluku, ordinaaliluku (esim. kolmas) ilmaisee nimensä mukaisesti järjestystä, kun taas perusluku , kardinaaliluku (esim. kolme) ilmaisee määrää.

Järjestyslukuja voi merkitä numeroin kolmella eri tavalla.

1. Numeron perään merkitään piste: 2. (toinen)
Hän ei voittanut, mutta 2. sija oli hänen.

2. Numeron jälkeen merkitään kaksoispiste ja järjestysluvun tunnus: 2:nen (toinen)
Hän oli kilpailussa 2:nen.

3. Roomalainen numero: II
Hän oli mukana II maailmansodassa.

Suomalaiset ja ruotsalaiset järjestysluvut
1. = I = ensimmäinen, ensimmäiset , den, det, de första
2. = II = toinen, toiset; den, det, de andra
3. = III = kolmas, kolmannet; den, det , de tredje
4. = IV = neljäs, neljännet; den, det, de fjärde
5. = V = viides, viidennet; den, det, de femte
6. = VI = kuudes, kuudennet; den, det , de sjätte
7. = VII =seitsemäs, seitsemännet; den, det, de sjunde
8. = VII = kahdeksas, kahdeksannet; den, det, de åttonde
9. = XI = yhdeksäs, yhdeksännet; den, det, de nionde
10. = X = kymmenes, kymmenennet; den, det, de tionde
11. = XI = yhdestoista, yhdennettoista; den , det, de elfte
12. = XII = kahdestoista, kahdennettoista; den, det de tolfte
13. = XIII= kolmastoista, kolmannettoista; den , det , de trettonde
..
20. = XX = kahdeskymmenes, kahdennetkymmenennet; den det, de tjugonde
21. = XXI = kahdeskymmenesensimmäinen; den det de tjugoförsta
30. = XXX = kolmaskymmenes, kolmannetkymmenennet; den det, de trettionde
50. = L = viideskymmenes, viidennetkymmenennet; den, det femtionde
...
100. = C = sadas, sadannet; den, det, de hundrade
200. = CC = kahdessadas, kahdennessadas; den, det, de tvåhundrade
201.=CCI = kahdessadasensimmäinen; den det tvåhundra första
999. =CM XCIX= yhdeksässadas yhdeksäskymmenesyhdeksäs; den det de niohundranittionionde

500. = D = viidessadas = den, det femhundrade
1000. = M = tuhannes = den, det tusende
2000. = MM = kahdestuhannes = den, det tvåtusende
5000. =V = viidestuhannes = den det femtusende
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalaiset_numerot

HUOMAA, että ruotsinkielessä järjestys näkyy vasta järjestysluvun viimeisessä numerossa, mutta varsinaisessa sujuvasti sointuvassa suomen kielessä jokainen fragmentti asetetaan järjestysluvun muotoon. Samalla tavalla taivutusmuodoissa taivutus koskee kaikkia fragmentteja. Tämä on ulkomaalaisille mahdottomuus.

Hän asui aika korkealla, 135. kerroksessa. sadannessa kolmannessakymmenennessä viidennessä kerroksessa.
Sadas kolmaskymmenesviides kerros 135. kerros; våningen 135. , Den 135. våningen
Järjestyslukujen suhten ruotsinkieli on yksinkertainen ja suomi etsii uusia tapoja ilmaista järjestystä, mutta ne ontuvat kielikorvan suhteen. Harrastetaan kiertoilmaisuja. Hän asuu kerroksessa 135 ( yksi kolme viisi) .
Jos on oikein kiire voi sanoa yy-kol-viis.

Puhekieli lyhentää peruslukuja yy, kaa, koo, nee, vii, kuu, see kaa, yy, kyy, jos luetellaan peräkanaa.
Jos sanotaan eriksen: yks, kaks, kol, nel, viis, kuus, seiska, kasi, ysi, kymppi.

Puhekieli lyhentää myös järjestyslukuja.
Eka, toka, kolkka , nelkkä, nelonen, viitska, vitonen, kuudes, kutonen, seiska, seitonen, kasi, kaheksikko, ysi, yheksikko, kymppi.
Ekana tuli maaliin n.n. ja tokana m.m. Vasta vitosena oli t.t. ja kymppinä perille tuli v.v.
Lyhennys on hienoista: Vert. kirjakielen ensimmäisenä, toisena, viidentenä, kymmenentenä)